Lontoo (ja Windsor ja Cambidge) calling //week off part 1

Meillä oli ihan huippu viikko ilman minkäänlaisia ongelmia ja se on kyllä ihme! Sää oli jokainen päivä ainaki +10 ja se päivä mikä oltiin Windorissa linnan sisällä, satoi vähän. Mutta heti ku päästiin pihalle nii aurinko tuli esiin! Meidän hostelli oli kans ihan melkeen Lontoon keskustassa, muutaman minuutin kävelymatka metroasemalle joka vei meidät ihan mihin haluttiin. Vaikka kuuhun.

Maanantaina siis bussi starttas Lontooseen jossa oltiin kahentoista aikaan. Suunnattiin toki suoraan meidän superhienoon mixed-dorm for 10 people huoneeseen, jossa sillä hetkellä oltiin ainoita!! Tosin ilo loppu lyhyeen, koska lopulta se huone sitte tuliki täyteen venäläisiä ja jotain mistä en oikeen ottanu selvää... 

Alotettiin meidän reissu kuitenkin kiertämällä Notting Hillin katu, koska se oli vaan yhden metropysäkin päässä meistä. Oltii aika hienon järjestelmällisiä, mentiin aina korkeintaan pysäkki tai kaks kerralla eteenpäin ja päivän päätteeks palattiin sitte sieltä kaukaa kaupungin toiselta puolelta takaisin. 

En löytäny Notting Hillin sinistä ovea tai matkakirjakauppaa, mutta käykö sininen talo?

... tai ruskee, beige, pinkki, musta, harmaa...

Löysin yli kivan huivin tuolta, mutta se makso 7 puntaa. Tein sitte tuttavuutta myyjän kanssa ja sanoin, että "I saw this other place around the corner that sold the same scarf with 5 pounds." Tää mies meni ihan että "Girl, where did you learn that from!?" Aika ylpee olin itestäni, ja eihän sillä miehellä ollu muuta vaihtoehtoa ku myydä se huivi halvemmalla ;) Se jäiki sitte mun ainoaks shoppailuks koko reissun aikana. 

Notting Hillin jälkeen aurinko melkeen paahto meidät, joten päätettiin pitää piknik lounas! No okei ehkä vähä liiottelin, ei se aurinko paahtanu, se vaan kuumotti. Hiki vaan valu ohimoa pitkin ja melkeen teki mieli ottaa bikinit esille. Päätettiin valita meidän mahtavaksi piknik paikaksi Kensington Gardens, vaan pysäkin päässä Notting Hillistä ja itseasiassa nätimpi ku vieressä oleva Hyde Park.

Perus piknik eväät, käytiin hakemassa take-away nuudeleita

Julia on ihan koukussa sarjaan nimeltä Mr. Selfridge, joka kertoo tän Selfridge tavaratalon omistajan elämästä ja miten se perusti koko paikan. Joten pitihän meidän nyt sitte mennä turisteilemaan sinne ja ottamaan kuvia. Vieressä oleva mies, jonka taktisesti leikkasin pois, hymyili vähä dorkille tytöille jotka ottaa kuvia kyltistä.

Mutta se oli hieno kyltti!!

Päivä alkoi jo menemään kivasti iltaa kohti ja päätettiin tehdä viimenen reissu ennen ruokaa Covent Garden market paikkaan. Kävin siellä viimeks Annan kanssa, ku oli jo yö ja siellä oli vaan ihanat valot. Nyt siellä oli hirveesti esityksiä, esimerkiks koomikko/taikuri, laulaja (joka näytti ihan ressurievulta mutta laulo ihan huippuhyvin) ja sitte siellä oli myös antiikkikirppari. 

"Don't take me seriously, we are all humans. And Germans." Tää mies oli ihan mahtava!  Harmi että se lopetti melken heti sen jälkeen ku tultiin

Löydettiin tiemme Muumilaaksoon

Ah, mutta vihdoin ja viimein kello alkoi olemaan jo sen verran että päätettiin lähteä takasin hostellille ja sitte ettimään joku kiva ruokapaikka. 

Löydettiin ihan meidän hostellin vierestä tosi sulonen pubi, jos näin voi pubista sanoa. Se oli aika iso, mutta siellä oli vaan monta eri huonetta. Ja takka. Totta kai me vallattiin pöytä ihan takan edestä, että saatiin syödä meidän superhyvät pasta-annokset tunnelmallisesti!

Jalat huusi hoosiannaa ku päästiin vihdoin ja viimein ja lopullisesti sänkyyn. Molemmat kuorsattiin sikeesti jo kymmeneltä eli  Lontoon yöelämä koettu niinku pitääki!

Seuraavana päivänä oliki sitte vuorossa Kuningattaren moikkaaminen.