Draco dormiens nunquam titillandus - Älä kutita nukkuvaa lohikäärmettä

Okei, nyt lähden sitte täydellä tohinalla kirjottamaan ja kuvittamaan meidän Tylypahkan matkaa. Teen oikeestaan niin ku oon aina tehny näitten pitkien selostusten kanssa, eli linkittelen kuvia ja sen myötä sitte selitän mitä tapahtu. Ihana rauhallinen aamu tässä, tulin istumaan Starbucksiin pakoon midän keittiön sotkua. Onneks ei oo ketään kotona niin mulla on neljään asti aikaa siivota koko alakerta! 

Mutta siis asiaan, oon tehny aika paljo kuvakollaaseja, ettei tästä postauksesta tuu kilometrin pitusta. En edes liiottele. (Pahoittelut joidenkin kuvien huonosta laadusta ja tärähtänydesetä)

Studiobussissa ollaan!!!

Saatiin myös kirjeet. Oiski ollu ihanat kirjeet Tylypahkaan, mutta tosiaan, mähän oon valmistunu sieltä jo

Bussimatka kesti noin tunnin Lontoosta studiolle, eli aamulla oltiin lähdetty jo aikasin 9:45 mutta itse studiolle saavuttiin vasta kolmen jälkeen. Oli muuten hyvä että meillä oli 2 tuntia varattuna aikaa meidän matkabussin ja studiobussin välillä. Meidän matkabussi oli nimittäin tunnin myöhässä ties mistä eri syistä. Onnistuttiin me kolaroimaanki jonku toisen auton kanssa nii että kuskin piti sitte pysähtyä ja selvittää tilannetta. "We are just behind the corner so if anyone wish to walk, be my guest." Sanoi kuski. Meillä on kaikki ihan hyvin tässä, kiitos. Ei lähetä seikkailemaan.

Perillä!! 

Lennokas lähtö lahjakauppaan heti ku astuttiin sisään studiolle

Ennen kunnon kierroksen alkua, meitä vastassa oli mun makuuhuone. Erona vaan se, että mulla ei oo siivousvälineitä mun huoneessa. Meidät kasattiin sellaseen pieneen huoneeseen, jossa oli Harry Potter-leffojen kansia eri kielillä, ei bongattu suomea sieltä vaikka kuinka yritettiin keskittyä kymmeneen liikkuvaan kuvaan samaan aikaan. 

Sieltä pienestä huoneesta meille avautua sitte ovet leffateatteriin, jossa näytettiin pieni pätkä näyttelijöistä ja mitä tapahtuu kulissien takana. Heikko nössö kun olen, niin lähin sitte itkemään siellä leffateatterissa. Puolustuseks sanon, että Jandaki itki silloin ku se oli siellä ja se on vahvempi ihminen!! 

Leffa loppui, valkokangas nousi ylös ja takaa paljastui isot ovet.

Nyt jos ei vielä itkeny niin sitte ainaki nousi tunteet pintaan ku ne ovet avattiin ja takaa paljastui ihan oikea Suuri sali

Dumppis se siellä otti meidät vastaan

Oli jännä nähdä nää puvut, koska näähän on siis näyttelijiden oikeilla mitoilla tehdyt ja näyttelijät on oikeesti pitäny näitä! Paitsi tietysti Hagridin näyttelijä, joka ei oikeesti oo tietenkään noin iso. (Tai siis on koska kyllä puolijättiläisiä on olemassa)

Mutta minkä takia Rohkelikko johtaa? Oikeessa yläkulmassa oleva pikkupoika velhonhatulla oli Daniel Radcliffen ensimmäisiä kaapuja

Löydettiin meidän omat tupapöydät!

Suuresta salista jatkui sitte ihan omatoiminen kierros, eli sai käyttää aikaa niin paljo ku halus niiden juttujen tutkimiseen ja katsomiseen. Se paikka oli täynnä ja loppuunmyyty, mutta en mä silti kokenu sellasta fiilistä, että "Apua liikaa ihmisiä!!" vaan oikeesti oli tilaa tosi paljon kattoa ja mennä lähelle ilman että koko ajan häiritsi jotain toista.

Tylypahkan portit ja jotain ihmeellisiä rotanhäntälirpakkeita mun olkapäällä

Voi tää tanssiaisosasto oli ihana ja toi linnaki näytti oikeesti ihan jääveistokselta. 

Melkeen varastin Hermionen mekon. Lahjakaupasta olis saanu ostaa samankaltaisen mekon melkeen 300:lla punnalla. Harmi että mulla meni jo ylppärit, koska muuten olisin ostanu!

Siellä oli esillä kaikki maseerauspeilitki meikkeineen ja siveltimineen!

Viisaana puuskupuhina löysin tieni Rohkelikkojen makuukammariin. Kuvissa Ronin ja Nevillen sängyt! Ronin, koska sillä on toi tilkkutäkki leffoissa ja Nevillen, koska sillä oli tossut sägyn vieressä

Kävin sitte vähä kuokkimassa Rohkelikkojen oleskeluhuoneessaki

Harry ja Hermione ei vaan ollu kauheen puheliaalla tuulella

Ja rehtorin kansliaan tytöt...

Siellä ne kaikki muistot on säilöttynä. Ei saa olla yhtä utelias ku Harry ja pistää nenäänsä niihin

Oletin että Dumbledorella olis ollu joko purevia lakuja tai jästi toffeeta, koska niitä se syö aina, mutta ei. Petti nyt kyllä mut

Sitte vähä hienoja ovia

Tää kello oli niin rauhottava, se liikku niin seesteisen hiljaa että sitä vaan tuijotti ja siihen melkeen nukahti

Sitte meillä oliki seuraavaks vuorossa taikajuomia. Ihan hyvin nää molemmat opettajat siellä sulassa sovussa opetti

Siellä studiolla oli kyllä niin paljon yksityiskohtia, että en nähny varmaan puoliakaan niistä mitä siellä oikeesti oli. Tuli ihan hengästyny fiilis jossain välissä, ku jokasesta kulmasta tuli uus alue täynnä tavaraa eikä oikeen tienny mihin suuntaan nyt olis menny että olis saanu mahollisimman paljon irti.

Tavattiin vähä pahiksia. Harmi että mun taikasauva oli vielä kaupassa

Tässä yhteishaun kynnyksellä tulee mieleen kaikki vaihtoehdot mitä vois opiskella niin miettikää kuinka siistiä olis olla puvustaja! 

Tällänen kirje mullekki tuli ku täytin 11

Vaikka tää studio nyt oli aika turistiystävällinen ja rahastettiin ja muuta, niin oli tää silti mun mielestä mahtava. Nyt viimestään näki sen työn mikä oikeesti näihin leffoihin on laitettu ja kuinka tarkkaan kaikki on oikeesti mietitty pienintäki leivänmurusta myöten. Ei sitä välttämättä hoksaa pelästään leffoja kattomalla, mutta tää paikka oli site oikeestaan kiitos niille kaikille ihmisille jotka oli nähny hirveesti vaivaa suunnittelun puolella! 

Sitte siirryttiinki ulkosalle kattomaan vähä taloja ja isompia lavasteita. Miksei meitä tuotu poimittaislinjalla studiolle?? Eiku nii totta, ei kukaan meistä näyttäny sauvakättä.

Seuraavan kerran ku katon Azkabanin vangin nii oikeesti pakko tarkistaa että lukeeko tossa bussin takana oikeesti noin!

Rääkyvä röttelö oli aika hiljanen

Sitte takasi sisälle ja mentiin kattomaan vähä pelottavi feikki-ihmisiä joista osa oli kuollu ja osa kangistettu ja ties mitä. Ankeuttajatki siellä leijaili katossa. 

Oli muuten ihan pelottavan aidon näkönen

Marge tais kadottaa päänsä siinä välissä ku ministeriö löysi sen kiertelämstä savupiippua

Sitte astuttiin Viistokujalle. Oikeesti se oli ehkä yks mun lempipaikoista koko studiolla, koska siellä tuli kyllä sellanen fiilis että on oikeesti pienen velhokylän kauppakadulla! Toisin ku muut osiot, Viistokuja oli yhtenäinen eikä niinkään studiomainen eli ihanaihana ja hihkaisin hieman kovaan ääneen kun astuttiin sinne.

Hei Ollivanders, mä tuun nyt!

Viistokujalta siirryttiin maalausten ja pienoismallien maailmaan. Ne maalaukset Tylypahkasta ja siitä ympäristöstä ja hahmoista oli oikeesti jotain niin uskomattoman hienoa että niitä jäi vaan kattelemaan! En tajunnu ottaa yhtään kuvaa niistä, koska mietin minkä niistä haluan mun huoneen seinälle

Nii tai siis mikä pienoismalli, tää hökkelys oli kyllä iso

Kierros päättyi sitte, aika ovelasti, lahjakauppaan. Kalliiseen sellaiseen. Mutta kyllä siellä näkyi äitejä korien kanssa ja lapset lappas tavaraa luudanvarsista suklaasammakoihin. Montakohan vanhempaa on jouduttu hakemaan ambulanssilla pois kassajonosta, koska ne on pyörtyny lopusumman määrästä. Itse toki ostin ajankääntäjän, koska sunnuntaisin voin sitte vähä kelata aikaa taas perjantai-iltaan. Ja, wait for it, mun kauan odottaman taikasauvan!!! Tosin sauva tulee koristamaan mun hienoa koulupukua muutaman vuoden myöhässä. 

Kyllä, olen itse tehnyt pienenä 10-11 (?? Älkää sanoko että olin vanhempi, mulla ei oo mitään muistikuvaa koska se oli) oman kaavun ja keräsin kaikki muutki asiaan kuuluvat siihen pukuun. Taikasauvaa mulla vaan ei ollu! Nyt ollaan Veeran kanssa ylpeitä sauvojen omistajia. Kirstienki eka kommentti oli, että kai me ostettiin taikasauvat. Totta kai!

Heh, ja tosiaan...lupasin kirjottaa tän jutun tiistaina ja alotinki kirjottamaan sen tiistaina (minkä ensimmäinen kappale todistaa!!!) mutta mulla vaan meni jumalattomasti aikaa jostain syystä saada tää teksti tallennettua. Tosin, ei tässä viikolla oo mitään hienoo tapahtunu nii ette oo missannu mitään. Kirstie on ollu Lontoossa, niin oon taas vähä ollu ylitöissä. Andrew raukka ku ei saa pistettyä näitä lapsosia yksin nukkumaan. 

Huomenna mä meen Lontooseen!! Apua oli astetta spontaanimpi päätös, tekstasin Annalle torstaina, että mites olis tää viikonloppu ja hän lähetti viestin "Pack your suitcases, it's London this weekend!!" APUA OMG OKEI!! Mitähän siellä pitää tehdä. 

Niin joo ja mun puhelin on rikki. Jee... Hyvin se palveli mua ainaki 2 vuotta! Uskomatonta mutta totta.