Oi olipas tää viikonloppu täynnä toimintaa, tapahtumia, ihmisiä, matkustusta ja kävelyä! Eli pahoittelut, että oon ollu vähä laiskanpuoleinen näiden postausten kanssa.
Perjantaina mulla oli aamun jälkeen pelkkää vapaata, eli saatiin Veeran kanssa kierrellä keskustan kaupoissa bongailemassa vaatteita, ylppärimekkoa ja kirjoja. Kirstie sanoi just ku lähettiin pihalle, että "Don't worry about coming back too early, I take the boys to the playfarm so you can show Veera around." OKEI! Löydettiin kyllä täydellinen ylppärimekko sille, mistäs muualta ku House of Fraserista. Oikeesti se on kyllä mukava paikka ku sieltä ei koskaan joudu lähtemään tyhjin käsin! Etti sitte mekkoa, kenkiä tai takkia.
 | ||||
Shoppailun jälkeen sitte sitte lisää rankkoja aktiviteetteja. Päivät oli kyllä täynnä toimintaa.
Illalla oli sitte tää suuri illallinen intialaisessa ravintolassa. Ei se nyt mikään kauheen hehkee paikka ollu, me ei ymmärretty tarjoilijan aksenttia/englantia ja se ei ymmärtäny meidän englantia. Kaiken lisäks en tuntenu puoliakaan niistä ihmisistä, enkä kyllä tutustunukkaan koska ne oli toisella puolella pöytää (ja meitä oli siis 14, eli se pöytä oli pitkä). Jostain sinne oli eksyny jopa yks turkkilainen mies!? Hyvin se näytti ainaki tulevan toimeen niiden espanjalaisten kanssa siellä toisella puolella pöytää.
Jatkettiin siitä sitte taas Kukuihin, joka ei kyllä oo mikään paikka perjantaisin. Siellä ei oo ketään ja musiikki nyt on vähän mitä on. Mutta oli hyvää musiikkia tai ei, niin tietää mistä meidät löytää. Tanssilattialta tietenki! Jopa tanssilattioiden karttaja Veera tuli mukaan ku lähti soimaan "I got 20 dollars in my pockee-et". Lähettiin tietenki kotiin jo yhden jälkeen, koska lauantaina aamulla aikanen herätys ja pitkä päivä. Ohjelmassa oli nimittäin kauan odotettu Harry Potter studio tour!! Kerron siitä sitte vaikka seuraavassa postauksessa, ettei tästä tuu ihan järkyttävän pitkää ja sekasta kaikkine kuvineen ja teksteineen.
Sunnuntaina toivuttiin meidän mahtavasta lauantai-päivästä, joka tosiaan alkoi kello 08:00 aamulla ja päättyi seuraavana aamuyönä kello 03:00. No se oli ihan meidän oma vika, koska oltiin me kotona jo yheltä, mutta valvottiin siitä sitte silti pari tuntia eteenpäin. Herättiin aamulla onnellisena siihen ku ei tarvinnu tehdä töitä, opiskella tai juosta jonnekki tulipalokiireellä. Päivästä vietettiin 2 tuntia ravintolassa syömässä kunnon ateria alkupalalla, pääruualla ja jälkkärillä! Tosin miten me osataan aina valita nää mahtavat ravintolat missä ei oikeen tunnu mikään toimivan. Ruuat tuli kyllä nopeesti, mutta oli se kyllä sellasta sählinkiä.
Meidän tarjoilija tuli ruuan jälkeen kysymään että halutaanko me jälkkäriä ja totta kai sitte sanottiin että kyllä! Ja jos sais lisää juomistaki. No odotettiin sitte että meidän tarjoilija tulis takasin, mutta alko menemään jo 20 minuuttia eikä missään näkyny ketään. Ravintolassa oli siis meidän lisäks kaks muuta pöytäseuruetta. Kävi ilmi, että meidän tarjoilija sitte otti ja lähti kotiin ja jätti siis meidän tilaukset ja palvelun kesken. Jaha, no ei sitte. Uus tarjoilija tuli ottamaan meidän jälkkäri tilauksen. Näin sitte keittiöön, että nyt meidän ihanat browniet jätskillä on valmiita! Koska kokki siis asetti ne siihen eteen, että tarjoilia voi noutaa. Mutta missä meidän tarjoilija on? Ai kappas tuollahan se on toisten tarjoilijoiden kanssa juttelemassa ja juomassa ilman minkään näköstä kiirettä. No kyllä se kohta huomaa että meidän jätskit sulaa ja browniet jäähtyy. No ei huomannu. Kyllä se meidän jälkkäri siinä yli 5 minuuttia seisoskeli ennen ku se sitte tajus että oho, se on valmis! Nii joo ja lopulta meidän kuitissaki oli asiat väärin. No eikai siinä, yritys oli hyvä. Paitsi ei. Naurettua ainaki tuli ku ei sitte oikeesti yhtään mikään toiminu!
Tänään sitte ensin vein Montyn päiväkotiin, jonne se taas jäi huutoitkemään ja sitte palasin kotiin nappaamaan toisen, jonka vein juna-asemalle. Nyyh. Kauheesti on tilaa täällä mun pikkusessa huoneessa ku täällä ei oo toista ihmistä! Kenen kanssa mä nyt oon koneella yksin hiljaa!?!? Naurettiin kyllä viimeset 5 päivää tolle kuvalle joka tossa ylhäällä on, koska se kuvastaa täydellisesti meidän elämää ja ystävyyssuhdetta.
Sain myös muuten tietää, että puhun unissani. Tai no kyllähän mä sen tiesin että puhun ja nauran unissani, mutta miettikää nyt miten raukka oon täällä yksin yöllä omassa huoneessani ja juttelen itelleni. Onko säälittävämpää kuultu :(
Aamua seuras sitte oikeesti niin unelmapäivä ja mahtava alotus viikolle, että kyllä tässä jaksaa nyt hyvällä energialla! Veera valitsit hei väärän päivän lähteä kotiin, nyt ne hyvät ilmat vasta alko!
Veeran jättämisen jälkeen Pauliina oli pistäny faebookkiin viestiä että miten olis kahvit puistossa ihanan kevätsään kunniaks. Minähän toki heti vastasin, että sopii!! Käytiin hakemassa Costasta isot kahvit ja käveltiin Montpellierin puistoon, onkohan sen virallinen nimi nyt sitte Montpellier Gardens, ja valittiin penkki mihin aurinko paisto ihan suoraan. Rusketusrajat näkyy jo hei melkeen. Ja arvatkaa mikä teki aamupäivästä vielä hitusen paremman, seuran lisäksi tietysti. Mä näytän.
Tänään alkoi kyllä myös panikointi tulevaisuuden takia. Yhteishaku nimittäin alkoi. Tirautan tässä pari kyyneltä ja sitte kerään itteni...
|
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti