Lukutelttoja ja autoratoja

Eli perjantai tuli ja meni. Vähän pelottavaa ajatella, että kuinka nopeesti tuleva viikko sitte menee. No kuitenki, Hugo saapui kotiin siinä 12 aikaan ja kuumeisesti sitte mietin että mitä pitää tehdä. Tosin, olis pitäny muistaa half termistä, että eipä mun tarvi ku yks pieni ja yksinkertanen asia ehdottaa, nii ajan kanssa siitä muotoutuu jo iso leikki. 

Esimerkiks otettiin yks superylisiisti hot wheels auto joka menee nopeempaa ku kuuraketti ja alotettiin vaan leikkimään sillä. Lopulta päädyttiin siihen, että olkkari/keittiö oli kaaoksen vallassa, koska oltiin rakennettu ties minkälaista rataa sille autolle. Tai Hugo rakensi ja mun piti aina päästä ratoja läpi. Mä pääsi ensimmäisen kentän läpi ekalla yrittämällä, mutta sitte alko tulemaan jo dinosauruksia jotka söi mun auton tai aavikoita joihin mä kuljettajana kuihduin janoon. Yritäppä päihittää fyysisesti 5 vuotiaan ja henkisesti 5 vuotiaan mielikuvitusta!

Näissä kuvissa tää rata on vielä testausvaiheessa.
Ihmekkään ku kuolin koko aja, ku noi peitot oli täynnä klumppuja! Ja yrittäkää ite laskeutua sohvalta tyynylle ja siitä toiselle tyynylle. Ni.

Mutta ei meiltä draamaakaan puuttunu, tietenkään. Meillä oli askartelupaja myös yhdessä vaiheessa pystyssä ja yhteen paperiin tuli reikä. Tän seurauksea sitte 'pientä' taistelun poikasta, kunnes ehdotin lukutelttaa. Tehtiin se pari kertaa half terminki aikana, eli me rakennetaan yhdessä semmonen iiiiso maja ja pistetään sinne sisälle tyynyjä ja kirjoja. Johan alko herra olemaan yhteistyökykynen ja ihan innoissaan se sitte taas suunnitteli isoa majaa meille. 

Joulupukki putoo kuusenlatvasta poron päälle

On mulla sosiaalinenki elämä täällä. Julia pisti viestiä illalla että jos tavattais pitkästä aikaa kaupungilla töiden jälkeen ja vaan oltais ja istuttais ja mietittäis että ah perjantai. Käytiin tutustumassa pariin uuteen pubiin täällä ja Julia melkeen rupes hyppimään riemusta, ku siltä kysyttiin henkkareita toisen pubin ovella (vaikka kello oli vasta seittemän..?). Hänhän tosiaan on 25. (Asian vierestä, voitteko uskoa, että se on työskennelly vankilassa sellasten ryhmäsessioiden vetäjänä! Ihan ylisiistiä!)

Lähdettiin kyllä siinä neljän tunnin istumissession jälkeen kotiin päin, koska au pair on yhtä kuin vanhus ja oltiin kuolemanväsyneitä..

Huomenna kuitenki tavataan taas joulukahvien merkeissä isolla porukalla niin piti vähän säästää viimesiä roposia siihenkin! Nyt kiitän, kuittaan ja kumarran ja toivotan hyvät yöt.