Ihanan luotettavat rakentajamme pilas taas mun aamun suunnitelmat ja jouduin sitte odottamaan niitä pienoisen hetken, ennen ku pääsin lähtemään leikkiryhmään Annan, Kieranin ja Montyn kanssa. Onneks Kirstie sanoi, että ei tarvi missään nimessä jäädä niiden kanssa jumittamaan. Mun piti vaan jättää ne ulos tekemään töitä.
Voi on aivan yli ihanaa, että Anna asuu ihan parin oven päässä musta! Kaikki muut asuu toisella puolella kaupunkia (mutta ei siltikään lähellä toisiaan) ja niiltä menee hyvällä säkällä puoli tuntia bussilla keskustaan! Kun taas me voidaan yhtäkkiä illalla päättää, että nyt on kahvin paikka ja se on vaan kengät jalkaan (ja takki ja pipo ja villahousut ja villalapaset ja...) ja kävelylle.
 |
| Meidän linna on valmis! Arvatkaa kuka omi jo toisen miekan ja kyärän. No minä. |
Sain tänään taas päästää luovuuteni valloilleen: miten saada 5 vuotias, välillä hieman uhmakas poika, alakertaan syömään ilman sen suurempaa showta? No leiki dinosaurusta. Siinä mä sitte möyrin alimmasta kerroksesta ylimpään ja murisin ja karjuin koko matkan, vaikka Hugo ei edes nähny mua (tai varmaan edes kuullu). Mutta pitihän sitä nyt päästä hei tunnelmaan ennen ku astun sen huoneeseen. Tällä kertaa se onnistui ja niin me sitte molemmat möyrittiin ja karjuttiin takasin alaertaan ja Monty raukka tais pissata housuun koska se pelkäs meitä...
 |
| Kyl me tehtiin sit ihan oikee dinosauruski! |
1 kommentti:
MIten ihana keskittynyt ilme Montylla tuossa lego-kuvassa.
Lähetä kommentti