Bath

Ah tuo kaunis ja historiallinen Bath, jonka näkemiseen tarvitaan ainakin kokonainen viikonloppu! Paitsi, jos oppaana on Janda. Silloin kaikki Bathin nähtävyydet on nähty lounasaikaan mennessä. Ihan vaan huviretki oli taas kyseessä ja samalla mentiin moikkaamaan Jandan yhtä kaveria Lottaa, joka muuten oli Suomalainen!? 

Hieman oli taas ongelmia löytää oikeeta bussia ja pysäkkiä, mutta hyvin sitä silti päädyttiin oikeelle juna-asemalle. Totesin kyllä bussissa, että valitettavasti myös mulla on tämä Suomalaisille tuttu kammo istua toisen vieressä, jos muualla on tilaa. Kysyin kuskilta, että missä vaiheessa mun pitää jäädä pois, jos haluan asemalle. Ystävällisesti hän osoitti, että tämä nainen (ainut matkustaja sillä hetkellä) menee myös juna-asemalle ja voin varmasti mennä hänen viereensä. No nainen nyökyttelee, että totta kai. En edes tajunnut sillä hetkellä, mutta e edes mennyt istumaan hänen viereen vaan istuin käytävän toiselle puolelle.

Tää lohduttava tieto olis mukava myös Vaasan busseihin

Ensimmäisenä kun saavuttiin Bathiin nähtiin heti monta mielenkiintoista teatteriesitystä! Kaikkien katutaiteilijoiden pitää kuulemma ensin koe-esiintyä ja sitten vasta ne saa luvan mennä näyttämään taitonsa. Kauheesti oli värejä ja meikkejä kaikilla näyttelijöillä. Harmi vaan, että mulla ei oo kuvaa siitä kuolleesta banaanista, mikä oli yhdessä näytelmässä.

Mun turistinähtävyyskierros meni vähän tyylillä "I don't know where we are now... Oh look there's the park we wanted to see an hour ago!" Ja samalla tyylillä mentiin kaikki muutkin paikat. Toisaalta annetaan se anteeks, koska Janda ei ollut asunut Bathissa ennen muuttoa vaan Bristolissa. Se vaan oli käynyt Bathissa niin monta kertaa, että tunsi sen paikan.

Todistettiin aika hienoa hetkeä, kun mies yritti kiivetä ilman kaatumista kanootiinsa. Onnistui! Vaikka mulla oli kyllä kamera valmiina ikuistamaan mahdollista epäonnistumista...

Käytiin syömässä yhet ehkä maailman ihanimmat bagelit. Tai sitten meillä vaan oli niin nälkä, että ei oikeesti ymmärretty mitään.

Ja nyt kaikille niille jotka valittaa, että on niin suomalaista sanoa "bagel" niinkuin se kirjotetaan, vaan se pitäis sanoa "beigl". No Janda sanoi ite, että Bagl! Toisaalta se onkin kotoisin joltain Kanadan saarelta, että ei sitä tiedä miten muut Kanadalaiset sanoo. Meillä oli väittely koko päivän siitä, miten bagel sanotaan, kun minä ja Lotta oltiin tän "oikean" tavan kannalla ja Janda tietysti omalla kannallaan.
Janda: "Let me teach you foreigners..."
*Repäminen*
Lotta: "Yeah like you're not a foreigner!"

Tää kaupunki oli oikeesti joku pienten ja suloisten ovien luvattu maa! Tässä siis ravintola The Hole, johon ei kyllä menty. Ehkä ens kerralla sitte.

Kattokaa nyt mikä sulonen Alice in Wonderland-ovi!

Tai korjaus, ne ovet NÄYTTI pieniltä, mutta ne oli ihan normaalin kokosia...

Kuuluisa Bath Crescent ja lisämausteena joku hieno leiri keskellä pihaa

Käytiin Jane Austenin museossakin! Tai no museon kaupassa, mutta sisällä rakennuksessa ainakin oltiin. Tää mies pelästytti mut hengiltä ku tajusin, että se oliki elävä! Koska tossa rappusilla oli mallinukke Jane Austenista nii kaikella loogisella ajattelulla tänkin miehen olis pitänyt olla mallinukke! Ja se puhui just sellasta hienoa vanhanajan Eglantia, eli ymmärsin toki kaiken. Itse jopa tarjoutui kuvaan mun kanssa!

Kävin myös toteamassa, että lol joku Arnold's. Anteeks. Janda ja Lotta näytti mulle mistä saa parhaimmat donitsit ja se paikka oli tietysti Krispy Kreme! Mulla on tässä ihana sitruunamarenki donitsi, jonka sisällä oli KAHTA mössöä: vaniljaa ja sitruunavaahtoa. Tai jotain sinnepäin.

Illalla mentiin sitten katsastamaa Bathilainen pubi, jossa Lotan poikaystävä työskenteli! Siellä yritettiin opettaa Jandaa puhumaan suomea, mutta "No moi, mitä kuuluu?" lause taittui Jandan suussa "No moi kukakakka". Selvää suomenkielen taitajan ainesta! Kuulemma ainoat asiat, mitä se suomesta kuulee, on klik klak klik klak klik klak. Se sai myös melkeen sydärin kun kuuli, että Suomessa on poroja ja että ihmiset jopa syö niitä. 

"That's like... eating a unicorn!!" No kai sen niinkin voi ajatella.