keskiviikko 21. marraskuuta 2012

Sataa sataa ropisee

Jos uutisista luette, että Cheltenhamissa ihmiset on hukkunu kaduille, niin se saattaa olla ihan totisinta totta. Täällä on satanu kaks päivää putkeen niin paljon, että Kyröjoen tulvat on pientä verrattuna tähän. Ja mikäs sen parempi paikka kokea tämä virkistävä sade, kun ulkona kävelylenkillä. Oli astetta kiireisempi aamu tänään, koska pojat nukkui vielä 7:20 ja vaikka mä yritin ehdottaa, että joko olis aika herättää ne, (bussin lähtöön 40minuuttia, josta 35 minuuttia menee Hugon aamupalan kanssa ja lopun 5 minuuttia sännätään pää kolmantena jalkana ja etsitään takkeja ja kenkiä) mutta ne vaan otti aamun rennosti ja sanoi, että kyllä ne siitä herää pian. No just, te lähette kohta töihin, eikä teidän tarvi pukea kahta lasta... Eli tän seurauksena oli hieman kiireellinen aamua ja siinä kun Hugo istui rappusilla ja selitti jotain dinosauruksista, mä säntäsin huoneesta toiseen (ja etsin välillä kadonnutta sukkaa ja välillä kadonnutta koululaukkua) ja aina välillä huusin että "Yeah" tai "oh really!" aina kun ohitin Hugon.

Kattokaa ny tätä ihanaa säätä! Harmi että sitä sadetta ei tässä näy, mutta satoi  kaatamalla
Sadehan tosiaan alkoi heti kun lähdettiin pihalle. Mulla ei ollut aikaa laittaa Montyn vaunuihin sadesuojaa, niin käärin sen sitten monen peiton sisään ja toivoin, että raukka lapsi pysyis kuivana. Kuvitelkaa miten hankalaa on mennä puolijuoksua samalla, kun yrität ohjata vaunuja yhdellä kädellä ja toisella kädellä pidät suurta sateenvarjoa Hugon päällä. Siinä sivussa vielä vaunujen ohjauksen lisäks pitää ohjata Hugoa, ettei se kurvaa autotielle, koska se nyt ei kauheesti katso mihin se sillä potkulaudalla potkuttelee. Ja jossain välissä pitäis vielä itsekkin väistellä autoja ja ihmisiäkin.

Mitäpä mä en näiden eteen tekis ja loputulos oli se, että mä olin ihan läpimärkä ja lapset oli kuivia. Ai miten kiva. 


Mentiin Montyn kanssa sadetta pakoon Annan luo, koska niiden talo on 20 metriä lähempänä keskustaa kuin meidn talo. Oltiin kyllä siis sovittu playdate niiden kanssa, koska keskiviikkoisin ei ole mitän playgrouppia eikä uloskaan voinu mennä tulvan takia. Monty oli ihan innoissaan, ku pääsi leikkimään aivan uusilla leluilla! Niin olin muuten minäkin. Mä alan jo tympääntyä niihin lauluihin joita meidän leluista pääsee...

Tältä näyttää au pairien kahvipöytä. Harmi että tässä ei näy niitä babyccinoja  mitkä tehtiin! Eli periaatteessa vaan lämmintä maitoa jossa on päällä sitä maitovaahtoa.
Älkää huoliko, en unohtanut Montyn hoitamista siinä samalla kun oltiin ja istuttiin. Kirstie oli oikein tyytyväinen että keksittiin tällästä tekemistä.

Hugo käyttäytyi tänään myöhemmin iltapäivällä ku unelma... En mä tiedä mikä siihen meni, koska se söi koko lautasen tyhjäks ilman suurta draamaa! Sitten kun se kysyi jälkkäriä, (eli karkkeja tai keksiä) niin mä ehdotin omenaa ja arvatkaa mitä se sanoi. "Yes, please!" JES! Kirstie tuli kotiin puolituntia myöhässä ruuhkan takia, ja siellä me oltiin kaikki kolme olkkarin lattialla isojen kirja kasojen takana ja luettiin Captain Underpantsia ja syötiin omenia!

TV:n katselun aikana ilman mitään varotusta, Hugo kasas kaikki puput ja dinosaurukset mun syliin ja hyppäs ite päällimmäiseks. Siinä me sitten löhöiltiin ja vallattiin koko sohva koko loppuillaks! Tälläset rennot hetket on aiiivan ihania näiden mukavan kevyiden 1 tuntisten päivien jälkeen!

Huomenna alkaa mun viikonloppu eli torstai ja siivouspäivä!

Ei kommentteja: